Virhe kevään 2024 ylioppilaskirjoituksissa
Pitkän matematiikan kokeeseen oli eksynyt virhe; tehtävään 5 ei ollut valideja ratkaisuja. Tehtävässä piti tarkastella numeroruudukkoa, jossa kunkin numeron piti olla keskiarvo sitä ympäröivistä neljästä numerosta. Tehtävänä oli laatia yhtälöryhmä ja ratkaista tuntemattomille luvuille x ja y, mikä yleensä on suoraviivaista, etenkin nykyään kun käytössä on tällaisiin tehtäviin kykenevät laskimet ja tietokoneet. Paitsi että tähän tehtävään ei ollut olemassa lukuja jotka olisivat täyttäneet tehtävässä annetut ehdot. Moni hämmentynyt oppilas jäi tähän jumiin.
Tehtävän mallivastaus löytyy täältä.
Miten tällaisia virheitä edes pääsee tapahtumaan?
Ylioppilastutkintolautakunta pahoitteli virhettä. On hieman hämmentävää miten tällaiset virheet ovat edes mahdollisia. Olettaisin että kokeen kuitenkin testaa vähintään muutama henkilö. Jos kokeeseen tehdään muutoksia viimehetkellä, odottaisin silti että tehtävät on laskettu läpi muutosten jälkeen, ennen kuin ne annetaan ratkaistavaksi tuhansille oppilaille maanlaajuisesti. Nykyään tutkinnot ovat digitaalisia. Oppilailla on laskimet ja tietokoneet, joihin on ladattu valmiiksi sallitut sovellukset. Digitaaliset työkalut on otettu huomioon koetta suunniteltaessa. Ei pitäisi olla mahdotonta, etteikö kokeille voisi tehdä automaattisia testejä. Mutta ehkä se on liikaa vaadittu. Virheitä tapahtuu, kaikille, ja on itse kullekin arvokas oppitunti tietää että näin on.
Toistuvasti
Tässä on muutama muu tapaus jonka löysin tätä tekstiä kirjoittaessani:
- Miksi syksyn ylioppilaskoe vääristelee Israelin historiaa? - 23.10.2019
- Miksi ylioppilaskokeen lähteenä käytettiin äärioikeistolaista Breitbart Newsia? - 12.9.2017
- Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä - 31.3.2022
Käsittääkseni yo-kokeissa on edelleen sekä aineiston analyysia vaativia tehtäviä, että suoraviivaisia aineiston soveltamistehtäviä. Kaikkien aineistojen ei väitetäkään olevan Totta, vaan tulkinnanvaraisuuksien esille tuominen on jätetty yo-kokelaiden vastuulle. Harhaanjohtavat, moniselitteiset tai kiistanalaisetkin lähteet voivat päätyä kokeisiin aivan tarkoituksella. Analyysin tekeminen virheellisen aineiston pohjalta ei välttämättä heti kuulosta tarkoituksenmukaiselta, mutta miten muuten voitaisiin testata oppilaiden kykyä tunnistaa valetieto? Lautakunnan olisi kuitenkin hyvä olla tarkkana aineistojen ja kysymyksenasettelujen kanssa, jotta tutkinnon arvostus ei pääse epäselvien ja virheellisten lähteiden takia heikkenemään.
Kokeeseen voi mielestäni laittaa mahdottomankin tehtävän, sillä rajauksella että mahdottomuuden todistaminen on käyty läpi oppimäärässä ja tehtävä pisteytetään sen mukaisesti, kykeneekö oppilas osoittamaan tehtävän mahdottomuuden. Monessa projektissa ja ongelmassa on hyödyksi tarkistaa onko esiehdot täyttävää ratkaisua edes olemassa, ennen kuin käyttää turhan paljon aikaa olemattoman ratkaisun etsimiseen.