Pertti Hallikainen, 14.4.2025
Oma vaalitulos ja kampanja
Minulla oli näissä vaaleissa tavoitteena parantaa viime kerran tulosta. Vuonna 2012 Jyväskylässä sain 14 ääntä, nyt tuli 17. Lähelle meni, mutta riittävän hyvin kuitenkin, niin että voi olla tyytyväinen. Suuri kiitos kaikille äänestäneille.
Valtuutettujen valitsemisen ja äänien saamisen lisäksi vaaleissa tapahtuu paljon muutakin demokratiaan kuuluvaa huoltotyötä. Ehdokkaat tulevat tutuksi toisilleen ja äänestäjille. Vaalikonevastaukset pakottavat ottamaan jonkin verran selvää politiikan asiakysymyksistä, ja muodostavat nyt uuden aineiston jota voidaan tutkia vielä vaalien jälkeenkin. Kaikki tämä verkostoituminen ja tiedon ja osaamisen kehittäminen on tärkeää poliittisen toiminnan kehittymisen kannalta, ja ruokkii sekä vihreää järjestötyötä että nyt aloittavan uuden valtuuston työtä.
Omasta kampanjastani voin sanoa, että en onnistunut toteuttamaan sitä siinä laajudessa kuin olisin halunnut. Jotenkin viikot vaan hupsahtivat, ja lopulta en painattanut esitteitä, ottanut ulkomainoksia tai järjestänyt omia tapahtumia. Jonkin verran tein puhelinsoittoja kampanjapaikoista pormestariehdokkaamme järjestämälle ‘Mitä sulle kuuluu?’-kiertueelle, ja keräsin vihreiden ehdokkaiden mielipidekirjoituksia yksiin kansiin myöhempää ihastelua varten. Suurin panokseni oli (vaalikonevastausten lisäksi) näiden nettisivujen kirjoittaminen ja Instagram-sisällön tekeminen.
Vaalit opettavat; näistä ehkä selkeimmät oppitunnit liittyvät valmistautumiseen, ajankäytön hallintaan ja tehokkaiden viestintätapojen käyttöön. Tässä ajassa videosisältö saa helpommin yleisöä, siksi siihen panostaminen on kannattavaa, jos sen vain osaa. Se tuo esille ehdokkaan esiintymistaitoa ja pakottaa tiivistämään asian ymmärrettäväksi. Monesti puhuttu sana vaikuttaa ihmiseen tehokkaammin kuin tällainen ruudulta luettu.
Vaalituloksesta yleisesti
- Vasemmisto nousi. Demarit suurimmaksi kunta- ja aluepuolueeksi.
- Kokoomus pitää puolensa.
- Keskustassa hienoista nousua.
- Vasemmistoliitto ja Vihreät kamppailevat omassa sarjassaan.
- Perussuomalaiset romahtivat. Hallituksen talouspolitiikka ei ole herättänyt luottamusta.
Miltä Tampereen Vihreiden uusi valtuustoryhmä näyttää?
Ehdokas | Vertailuluku | Äänimäärä | Vaalilupaukset YLE:n vaalikoneessa (tiivistetysti) |
---|---|---|---|
Sangervo, Julia | 20928 | 3075 | 1. mielenterveys 2. tutkittua tietoa 3. keskustelevuus |
Jussila, Perttu | 10464 | 2724 | 1. tulevaisuus perspektiivi 2. tutkittua tietoa 3. ennaltaehkäisy |
Tynkkynen, Oras | 6976 | 1684 | 1. ilmasto ja luontokato 2.koulutus ja sivistys 3. keskustelevuus |
Mustakallio, Jaakko | 5232 | 1360 | 1. koulutus 2. työllisyys 3. terveys |
Kirjavainen, Johanna | 4185,6 | 657 | 1. tutkittu tieto ja ympäristö 2. tulevat sukupolvet ja eriarvoisuuden torjunta 3. ennaltaehkäisy |
Nevanperä, Lauri | 3488 | 467 | 1. tutkittu tieto ja elinvoima 2. liikenne 3. asuminen |
Karjalainen, Miisa | 2989,714 | 458 | 1. luonto ja ympäristö 2. tutkittua tietoa 3. keskustelevuus |
Moilanen, Anna | 2616 | 452 | 1. lapset, nuoret ja perheet 2. keskustelevuus 3. heikommassa asemassa olevien hyvinvointi |
Suomi, Iia-Elisabeth | 2325,333 | 392 | 1. tutkittu tieto ja ympäristö 2. luonnonsuojelu 3. henkinen turvallisuus |
Vänskä, Laura | 2092,8 | 364 | 1. heikommassa asemassa olevat ja empatia 2. ilmastonmuutos ja luonto 3. lapset ja nuoret |
Järvisalo, Vilma | 1902,545 | 353 | 1. yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 2. kulttuuripääkaupunki 3. sosioekonomisia eroja kaventavaa hyvinvointia |
Salmijärvi, Mirja | 1744 | 350 | 1. lapset ja perheet 2. ilmasto ja luonnonsuojelu 3. kaupunkisuunnittelu ja liikenne |
Sukupuolijakauma 8 naista ja 4 miestä. Keski-ikä on 36,75 vuotta, nuorin on 29 vuotta ja vanhin 47.
Valtuutettujen vaalilupaukset YLE:n vaalikoneessa painottavat tutkitun tiedon hyödyntämistä, luonto, ympäristö ja ilmastonmuutos on mainittu useasti ja eriarvoisuuden torjunta ja lasten ja nuorten asiat myös. Mielenterveys on ollut näkyvästi esillä kärkiehdokkaiden kampanjoissa ja on varmasti sellainen asia, joka tulee näkymään myös heidän työssään aluevaltuutettuina.
Muutokset edelliseen valtuustoryhmään verrattuna
- Valtuustoryhmä kasvaa yhdellä paikalla (11->12)
- Neljä valtuutettua säilytti paikkansa valtuustossa (Vilma, Oras, Jaakko ja Mirja)
- Kahdeksan valtuutettua on uusia:
- Julia Sangervo
- Perttu Jussila (aiemmin varavaltuutettuna)
- Johanna Kirjavainen
- Lauri Nevanperä
- Miisa Karjalainen
- Anna Moilanen (aiemmin varavaltuutettuna)
- Iia-Elisabeth Suomi
- Laura Vänskä
Kuusi valtuutettua siirtyy pois valtuustosta:
- Jaakko Stenhäll putosi varasijalle
- Olga Haapa-aho putosi varasijalle
- Merve Caglayan ei ollut ehdolla
- Hanna Sareila oli ehdolla vain aluevaaleissa ja tuli siellä valituksi
- Petri Siuro nousi 2024 varasijalta Brigita Krasniqi tilalle, pääsi taas varasijalle
- Juhana Suoniemi nousi 2024 varasijalta Iiris Suomelan tilalle, pääsi taas varasijalle
Kauden lopussa valtuustoryhmässä oli vain 10 valtuutettua, sillä Matti Helimon loikatessa kokoomukseen hänen tilalleen ei nostettu vara-edustajaa (näin käsittääkseni).
Äänestysprosentti
- Valtakunnallisesti 54,2% ja Tampereella 56,7%.
- Aluevaaleissa 51,7% ja Pirkanmaalla 54,7%.
Siis demokratian puolustusvoitto kun ei valahdettu alle 50%. Vaaleissa on hylätty paljon ääniä, mikä tarkoittaa että tulevissa yhteisvaaleissa pitää entistä paremmin huomioida opastus ja ohjaus äänestyspaikalla.
Hylättyjä ääniä suuri määrä | Alue- ja kuntavaalit 2025 | Yle
Äänijakaumat
Vihreiden miesten menestyminen Tampereella
Uudessa valtuustoryhmässä on sukupuolijakauma tosiaan 8-4 naisten eduksi. Tein tarkastelun listallamme olleiden mies-ehdokkaiden saamista äänimääristä, koska vihreässä liikkeessä on aiemmin keskusteltu siitä, mitä meidän pitäisi tehdä jotta saisimme lisää miehiä mukaan ja näkyville paikoille vaikuttamaan. Kannatus vaaleissa on tietenkin hyvä motivaattori.
Analyysin tulos on, että miehet keräsivät hyvin ääniä, jopa enemmän kuin naiset keskimäärin. Mies-ehdokkaiden äänet keskittyivät neljälle valitulle ja sen jälkeen hyvin ääniä saaneita naisehdokkaita oli niin pitkä lista, että seuraava miespuolinen ehdokas ei enää yltänyt valtuustoon. Marginaalit ovat tuossa rajalla pieniä, puhutaan kymmenien äänien eroista. Läpimenoraja oli 350 ääntä, kun se 2021 oli 365 ääntä.
Ehdokkaiden lukumäärä | Äänet | Ääniä per ehdokas (keskiarvo) | |
---|---|---|---|
Naiset | 57 | 10783 | 189,2 |
Miehet | 42 | 10091 | 240,3 |
Muut | 1 | 54 | 54,0 |
Yhtensä | 100 | 20928 | 209,3 |
Vilkaisu Pirkanmaan aluevaalien tulokseen
Pirkanmaalla vihreät saivat kaksi lisäpaikkaa (8->10).
Ehdokkaat, jotka olivat ehdolla molemmissa vaaleissa, saivat kuntavaaleissa noin 50% enemmän ääniä kuin ne ehdokkaat, jotka olivat ehdolla pelkästään kuntavaaleissa.
Äänestäjien on helpompi äänestää samaa ehdokasta molemmissa vaaleissa, mikä tuo nostetta näille ehdokkaille. Toisaalta aluevaalien ehdokkaiksi on myös ehkä otettu sellaisia henkilöitä, joiden on odotettukin voivan saada enemmän ääniä.
Jatkossakin korkean profiilin kuntapoliitikkojen pitää olla kiinnostuneita myös hyvinvointialueiden asioista, jotta voidaan maksimoida kannatus molemmissa vaaleissa.
Ehdolla… | lkm | äänet |
---|---|---|
molemmissa | 46 | 12834 |
vain kuntavaaleissa | 54 | 8094 |
Yhteensä | 100 | 20928 |
Luottamuspaikkaneuvottelut
Seuraavaksi alkaa neuvottelut lautakunta- ja muista luottamuspaikoista. Odottaisin että Vihreät saavat yhden apulaispormestarin paikan, niin kuin aiemminkin.